Metsäretki syksyllä.

Aurinko paistelee ihanasti, on mukavaa tehdä pieniä retkiä metsään. Lehtiä on maassa kauheasti ja puissa vielä lisää. Haravoinnin olemme aloittaneet, mutta mieluummin sitä lähtee kävelemään metsään korin kanssa, koskaan ei tiedä mitä löytää!

Pakurikääpää menossa puhdistettavaksi.

Pakurikääpää olemme keränneet runsaasti, puhdistan siitä tuohenpalaset ja muut epäpuhtaudet ja sen jälkeen paloittelen pieniksi paloiksi, jotka sitten levitän kuivumaan.

Leivinuunin päällä on mukava ja helppo kuivata kaikenlaista, nytten päällystä on täynnä pakuria. Ehkä isoin virhe minkä pakurinkanssa voi tehdä on liian lyhyt kuivaus, sillä jos sisälle jää kosteutta ja ne laittaa tiiviiseen lasipurkkiin menevät ne homeeseen.

Seuraavaksi on sitten tiedossa pakurin rouhinta, se onnistuu vanhalla käsinveivattavalla lihamyllyllä, tästä sitten kuvia kun ovat saaneet ensin rauhassa kuivaa.

Pelakuut

Koko kesän, ja myös syksyn on meitä ihastuttaneet nämä punaiset pelakuut. Otin syyspistokkaita, ne ovat nyt keittiönikkunalla vesilasissa. Toivotaan, että niissä olisi keväällä juuret ja pääsisi istutus puuhiin. Kävin myös vähän vaihtokauppaa ja sain tuoksupelargonian pistokkaita, ihana sitruunantuoksu leviää kun lehtiä vähän koskee. Nyt kun vielä löytyisi ruusuntuoksuinen pelakuu, vaihdokiksi olisi kiinanruusua.

Puolukkaa on metsät pullollaan.

Puolukka on yksi lemppareistani. Sitä pakastetaan kokonaisena, kuivataan, tehdään hyytelöä ja tuoremehua sitruunahapolla. Sieniretket ovat kääntyneet marjareissuiksi, kun ei ole sieniä, mutta puolukkaa metsät pullottaa.